Hei vaan.

Islanti-TJ on enää 9 aamua.

On tää kirjoittelu jääny kun lähinnä oon lukenu tentteihin ja sairastellu viime viikot. Lottakin kävi kääntymässä täällä ja mm. ratsastettiin (hevosilla ;) ja kiivettiin vihdoin tonne Esja-vuoren huipulle. Kiipeily oli hienoo, meni semmonen melko siisti lenkkipolku ylös asti, pikkuhiljaa patikoinnin vaikeutuessa. Korkein piste missä käytiin oli 700m korkeudessa.
Ainiin, ja toissapäivänä Borkna... jossain kyläs tos 150km pohjoseen mitattiin 63m/s tuuli ja täälläkin oli varmaan yli 25m/s...

Lisäsin kuvia picasaan joku aika sit: http://picasaweb.google.com/jukka.hurme

Aku Ankka? -reyri?

Notta perkele!
Viikonlopun suunnitelmissa oli lähteä reissulle Pohjois-Islantiin. Tarkemmin sanottuna tuonne Akureyriin, Islannin toisiksi suurimpaan kaupunkiin. Kaikki oli valmiina: jeeppi varattuna, viisi henkilöö lähdössä (minimikulut), laukku pakattuna ja vieläpä majapaikkakin olisi ollut viinapullolla maksettu.. mutta sitten päätettiin puoli tuntia ennen lähtöä katsoa paikallinen sää (näkyy tuossa ylhäällä) ja lähtö jäi. Kuvaa ja säätiedotusta referoiden:
Matkan viimeinen 100km:
- Keskellä vuoristoo
- Ei kännykkäkenttää
- Lumisadetta ja -myrskyä
- Liukkaat tiet
- Tuuli n. 20m/s
...kyseessä vielä maan parhaiten hoidettua tieosuutta...
Ei auta itku markkinoilla, Samu on nyt selvittämässä saadaanko mitään masseja takas tosta autosta jne. Meikä istuu suihkunraikkaana kotona ja kiroilen tilannetta. Sovittiin matkalaisten kanssa että tänään juodaan viinaa ja katsellaan kuvia Akureyrista.

Jahas, vielä tuli semmonen päivitys että menee 15% hinnasta perumisen vuoksi. Eli kymppi takkiin reissusta. Huh.

Jatkoa edelliseen...

Frendi:

Islannin oma boogie etäällä maailman murheista vaikuttaa kiinnostavalta. Mutta jos maailma menee päin vittua, onko saarenplanttu tarpeeksi omavarainen elämään ilman juicy fruitteja ja kellogs cornflakeseja? Sinne tuodaan varmaan niin paljon kaikenlaista eikä kuitenkaan kaikkea voi kun ei ostovoimaakaan mitenkään järkyttävästi.

Liekö niin että "uudet trendit" saapuu jälkijunassa sinne? Ettei siellä ole niin kiire omaksua sitä kaikista viimeisintä juttua..

Minä:

Emmätiä, väittäsin melkein päinvastoin.
Saari on niin pieni ja lähellä jenkkejä, että täällä uudet trendit näkyy paljon aiemmin kuin Suomessa: merkkivaateliikkeitä on kotimaahan verrattuna ihan käsittämätön määrä (läheisessä ostoskeskuksessa taitaa olla 4 skeittiliikettä) ja tuosta keskustasta löytyy mm. Guccin myymälä, jota ei taida edes Helsingissä olla? Sen lisäksi pienet markkinat saa täällä tavaran vaihtuvuuden aika isoks ja esimerkiksi alennusmyynnit on todellakin alennusmyyntejä: kirjakaupassa lähdettiin -75% alennuksista ja pienessä design-puljussa kaikki -40%... tavarasta on pakko päästä eroon jos halutaan saada uutta varastoon.

Islantilaisethan on varmaan asukaslukuun nähden yks maailman rikkaimmista maista ja ISK:n arvo on todella korkeella, niin ostovoimaakin riittää. Paikallinen lakisääteinen minimipalkka on jossain 1500e/kk tienoilla ja työvoimapula on aikamoinen. Tätä paikkaa vois sanoa jollain tavalla pohjolan Dubaiksi.

Omavaraisuusaste täällä ei kovinkaan korkea ole, paitsi tuoretuotteissa. Kaikki liha on paikallista ja samoin ymmärtääkseni suurin osa kasviksista. Islantihan on siirtynyt täysin uusiutuvien energiavarojen käyttöön ja suurin osa sähköstä tulee maalämmöstä, joten kasvihuoneiden pito tulee suhteellisen halvaksi. Kaikki einekset ja muut tuotetut tavarat tulee kyl pääasiassa ulkomailta, jenkeistä ja briteistä (paitsi että Fazer on hyvin edustettuna karkkihyllyssä :).

Nopea päivitys. Kuulumisia tulee joku päivä :D

Facebookissa multa kysyttyä. Liitin tänne koska toi vastaus sopii hyvin tänne:
"
Mua rupes kiinnostamaan onko Islannissa mitään samankaltaisia tai samalla tavalla määriteltävissä olevia ilmiöitä kuin Suomessa.

Esimerkiksi:

Kebab-pizzeriat & turkkilaiset. Kamala määrä jenkki tv-sarjoja. Pissikset. Tupakkalaki.

Ei mitään syytä, iski vaan uteliaisuus kultturellisesti "turhiin asioihin" :D
"

---

Jukka Hurme
Today at 7:57pm
Onhan täällä vaikka mitä :)

- Kasarimuoti jyllää ihan uskomattomalla voimalla: vaatteissa, musiikissa ja muutenkin semmonen kitsch-henki päällä. Pitäis käydä ottamassa pari valokuvaa paikallisesta muodista tonne journaliin.

- Amis-autoilu on samanlaista kun suomessa, eli pillurallia ajetaan keskustassa.. täällä vaan 7 päivää viikossa, poppi ihan hulluna kovemmalla ja yleensä autossa on vaan pari tyttöä.

- Ruokakulttuuri kovin jenkkiä. Kaupoissa on hyllyt väärällään Jell-O'a, Shake'n'Bake-leivonnaisia, Cheerioseja, Lucky Charmsseja jne. Aamupalaks paikalliset vetää valkosta leipää ja marmeladia.. suolaset leivänpäälliset on niin suolaisen hintaisia(pun intended), ettei meinaa raaskia ostaa: 14 siivua meetwurstia 5e!

- Juomakulttuuri on kuin pahaisilla briteillä lomamatkoilla. Viis päivää viikosta täällä ei liiku juuri kukaan 22 jälkeen pihalla (paitsi pari turistia ja työnarkomania), mut viikonloppusin repee hanskasta koko touhu: jengi dokaa aamukuuteen baareissa ja suomalaisiin lajitovereihinsa verrattuna ihan ympäripäissään, joka on aika ihme näillä baarihinnoilla.

...tässä nyt ainakin jotain, koitan keksiä lisää.

"wanna get drunk in south west iceland next weekend?"

Olin sitten viettämässä aikaa ihan oikeiden islantilaisten kanssa maaseudulla! Alkuperin luulin että idea olis lähtee ihan sinne vaan bilettämään pariksi päiväksi, mutta sitten mulle selvis että mulla on kuulemma jotain hommaa myös muutenkin. Minä - the farm boy. Kuvitelkaa ja naurakaa.

Paikka oli siis Haukadalur(=Haukkalaakso) noin kahden tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista pohjoiseen. Mesta oli ihan tajuttoman iso laakso kahden mäen / vuoren välissä ja pohjalla virtasi joki ja oli iso pitkulainen järvi. Laaksossa oli kait vaan kolme maatilaa, joista yhdessä majoituin. Pääsimme paikalle perjantaina vasta pimeän aikaan, niin eipä paljoa tullut silloin tehtyä.. vähän syötyä ja unen maille. Aamulla oli mielenkiintoista katsoa millaisessa paikassa sitä ollaan, koska pimeällä ei paljoa nähnyt maisemia. Ikkunan toisella puolella törrötti semmonen 500-800m korkea vuori(jono).
Pääsin viikonlopun aikana tutustumaan réttiriin, lampaiden keräämiseen, oikein kädestä pitäen, eli hommana oli juosta haalareissa ja huomioliiveissä pitkin vetistä peltoa muutaman paikallisen isännän kanssa, tavoitteena hätyytellä lampaat rinteiltä kohti maalaistaloa. Duuni vaati yllättävän paljon sisua, koska ohjelmassa oli tosiaan kahlaamista vedessä, raekuuroja naamalle ja osan aikaa ihan totaalista seisoskelua edellä mainitun kaltaisissa olosuhteissa. Homma ei etene kovin nopeasti, koska nuo karvapallot on aika ketteriä ja jääräpäisiä. Paikalliset puhuivat tosi vähän englantia, mutta tämä pieni kielimuuri onnistuttiin aika hyvin ohittamaan huumorilla ja reippaalla asenteella. Toi uskoa siihen jos haluaa joskus matkustaa jonnekkin kauemmas, niin pärjää sitä jotenkin ilman yhteistä kieltäkin :)

Réttirin jälkeen lepäilin tovin ja lähdin pikku kävelylenkille kameran kanssa. Tässä tulokset.

Dokailua oli sitten lauantai-iltana ohjelmassa keskellä ei-mitään (yllätys?). Juhlien syy oli ensimmäinen talvipäivä ja bileet oli kyl suomalaisesta näkökulmasta aika persoonalliset: paikka oli semmonen vähän koulun juhlasalia muistuttava kunnantalo tms, missä oli pitkät pöydät. Siellä ihmiset istu takit / villapaidat päällä ja dokas omia juomiaan! Omat ja muiden juomat teki kyllä allekirjoittaneellakin tehtävänsä ja tarkat ajankohdat siitä milloin päästiin sieltä pois on hieman epäselviä. Paikalla oli joku humppabändikin. Haha.

Sunnuntaina olikin sitten aika reipas krapula ja kotiinpaluu edessä. Koko päivä meni oikeastaan aika penkin alle päänsärkyisenä ja väsyneenä. Taisin olla Reykjavikissa vasta joskus 12 aikaan yöllä.